Röllätääns oikein huolella, kun kaikenlaiset asefoobikot ovat päässeet vauhtiin.
 
Aloitetaan freudilaisella lipsautusvideolla jossa esitellään "valkoisen miehen henkilökohtainen ase"
 
Kyllä, se oikea rynnäkkö(sturm) kivääri (gewehr), jonka pohjalta kaikenlaiset luiskaotsat ovat yrittäneet tehdä omia kopioitaan.
 
Kuten esimerkiksi  se eräs neukku-panssarivaununjohtaja, jolle alkuperäisen rynnäkkökiväärin suunittelija Hugo Schmeisser yritti opettaa (sotavankeudessa, pakotettuna) miten rynnäkkökivääri kuuluu suunitella.
 
(Tai ehkä Mikhail-Timofeyevich oli vain se joka osaisi nöyristellä oikelle henkilöille ja sai pyssyn omiin nimiinsä ja oikea suunittelija päätyi siperiaan)
 
Ja ei se oppi mennyt täysin Mikhaelille perille. (palmface)

Tästä huolimatta siitä tulikin menestystuote,niin
  • helppokäyttöinen että  "Jamal osata ampua myös",
  • luotettava "Jamal ei koska puhdista ase,  pum pum!! ampua hiekka pois".
  • Tarkkuudellakaan ei ole väliä "Jamal ei kohdista ase",
  • ja tulivoimainen "Jamal ampua ilma, koko lipas".
Kuten olen joskus kirjoittanut, kaikki teknologinen kehitys on pitkällä aikavälillä ihmiskunnan parhaaksi. Niin, myös asekehityskin. Rynnäkkökivääri nosti särmän rynnäkkökivääritaistelijan ihmisarvon muutaman pulttilukkokivääriryhmän miesten yhteenlasketun ihmisarvon tasalle. (ihmisarvon määritelmä pitäisi mielestäni olla se kuinka hyödyllinen yksilö on muille).
 
On aseteknologian kehittymisellä ollut ikäviäkin puolia. Esimerkiksi käsiaseiden kehitys on tehnyt aseista liian toimintavarmoja ja tehokkaita. Enään ei nähdä romanttisia herrasmiesten kaksintaisteluita naisesta. Otetaan mustaruutimusketit, kymmenen askelta kilpakosijasta, tuomari kertoo koska puolustava osapuoli saa ampua haastajaa, puolustaja ampuu.. joko osuu haastajaan (joka ei saa väistellä) tai ohi tai musketti räjähtää silmille. ja tätä rataa. Savun hälvettyä tarkastetaan lopputulos.
 
Ilman aseteknologian kehitystä, tyypillinen lauantai-aamuinen tapahtuma alvarin aukiolla olisi se kun kaksi frakkeihin ja silinterihattuihin pukeutunutta herrasmiestä taistelee jostain helvetin rumasta ja läskistä akasta (tyypillinen otaniemeläinen kolmiodraama, kaksi teekkari-upseeri&herrasmiestä on ihastunut naiseen ja nainen satamakaupungin kannabis-jeesusparta-sivarihumanistiin). 
Eli tässäsuhteessa olen teknologianvihaajien kanssa samaa mieltä: "Teknologian kehittyminen tappaa romantiikan". Oikeasti... tässä taas nähtiin että kielloilla, rajoituksilla ja kulttuurimarksistien hössöttämisellä ei saavuteta mitään. VAAN AINOASTAAN TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN on se joka auttaa ja tekee maailmasta paremman paikan, vaikka teknologian ainut tarkoitus olisi tappaminen (plus asetekniikan kehityksen seurannaisvaikutukset, esim leikkauslääketieteen kehitys).
 
 
Isänmuallisena immeisenä laiteta tietysti linkin: (jotta "kiitos 1939-1945" kuulapäät ei pahhasstu. Siis ne kuulapäät jotka eivät ole kuulleet 20-luvun heimosodista)
Valitettavasti en käsittele konepistooleita tässä kirjoituksessa. Suomikonepistooli on todennäköisesti "maailman parhain" konepistooli. Syy miksi en käsittele suomikonepistoolia, on se että rynnäkkökivääri oli edistysaskel sodankäynnille, suomikonepistooli oli vain helvetin hyvä konepistooli.
  • Kehitystä voi tapahtua teknologian puutteiden paikkailulla ja ominaisuuksien fiilaamisilla. (katsella peruutuspeiliin)
  • Tai lähtemällä kehittämään täysin uutta suoraan tutkimuspöydältä ja keksiä löydetylle ilmiölle sovellus (scifi, propellihatturatkaisut)
  • Tai miettimällä uutta näkökulmaa käyttökohteeseen ja lähteä kehittämään siltä pohjalta. Tai selvittää käyttäjän todelliset tarpeet (niinsanottu asiakaslähtöinen tapa)
Loistavana esimerkkinä sturmgewehr. Jotkin kritisoijat pitävät rynnäriä aikoinaan ylikokoisena konepistoolina,  (kannattajat taas pitivät konepistoolia väärän ammuskoon takia riittämättömän epätarkkana ja lyhytkantamaisena). Jotkut vanhat pierut taas kuvittelivat että ammuskulutus räjähtää käsiin (pulttilukkokiväärit kaikille, ei jumalauta haaskata ammuksia), kun perusjäksteri innostuu räimimään sarjatulella. Jotkut taas pelkäsivät että automaattiaseen mekanismi on liian epäluotettava. Jotkut taas pelkäsivät että automaattiase on liian epätarkka, verrattuna jämäkkään pulttilukkoon. Tai se että pitkä tankolipas on epäkäytännöllisen pitkä ja liian heiluvainen tukipisteeksi. (siksi esim RK62:lle kenraalit halusivat alkujaan 24 patruunan lippaan).(Niin..kuten asia onkin, tarkkuuskivääreissä ei ole pitkää lipasta, on pulttilukko eikä heiluvaa taittoperää)
 
Toisinsanoen moni kritisoija pelkäsi asioita ja unohti ajatella käyttötarkoitusta "uudelta kantilta".
 
Ensinnäkin, ihmiskunta oli vihdoinkin II-maailmansodan koittaessa oppinut sodankäynnin, ase, taktiikka ja varustesuunittelun kolme tärkeintä parametriä TULI, LIIKE ja SUOJA. (kasvata suojaa, liikkuvuus ja rahdattava ammusmäärä kärsii, paranna liikkuvuutta häviä muissa, laita isompi pyssy tai isompi A-tarvike häviä muissa. Pätee jalkaväkeen, laivoihin, vaunuihin ja lentokoneisiin)
 
Sotimesta oli tullut intensiivistä, paikalle ajetaan vaunulla, vaunun antaessa tulitukea, lähetään hakemaan vaikutusta runsaalla tulenkäytöllä, lisäksi taistelussa ei jäädä makaamaan paikalleen vaan taistelutyyli on liikkuva. Enään äijjät ei istu rivissä ojassa pellonreunassa kuin talvisodassa. Hiki säästää verta, liike vaikeuttaa vastapuolen työtä sekä tarjoaa mahdollisuuden hakea vihollisen eliminointiin paremmin sopivia ampuma-asemia. Taistelijan antama henkilökohtainen suojatuli tulee tarpeeseen edetessä vihollisen ampuma-alalla. Tällöin voidaan tarvita hetkittäistä suurta tulinopeutta. Vihollinen voitetaan tai suoritetaan tulenkäytön turvin hallittu irtaantuminen...
 
Tämän skappari-imitaation jälkeen tarkastellaan uudestaan harrastajan youtubeen uploadaam videota.
 
Videolla taistelija pitää rynnäkkökivääriä kiinni pistoolikahvasta... HAA pistoolikahva!!! Sellaista ei löydykkään mistään hirvikivääristä tai haulikosta.  (ja katsokaa vanhoja sotakuvia, sotilaat kantavat asettaan kädensuojuksesta tai pitävät olalla..koska kukaan ei ollut älynnyt aiemmin laittaa pistoolikahvaa kivääriin. EI NÄIN)
 
Metsästystä harrastavat voivat kehuskella ergonomisesti muotoilluilla baikalin jalopuisella tukilla, mutta.. ei ole pistoolikahvan voittanutta. Sillä pistoolikahva on yksinkertainen ratkaisu ja se sallii aseen helpon pitelyn ja kannattelun yhdellä kädellä. Ai miksikö.  No jotta esim kusella/paskalla käydessä toisella kädellä voi pitää rynkkyä ja toisella... ja syöksyyn lähdössä (siis ei runkulla käydessä) toisella käden avustuksella voi nousta maasta, samalla kun toinen käsi on pistoolikahvalla, valmiina ampumaan heittolaukauksen/sarjan jos edestäpäin avataan tuli. Ja tuleen nopea vastaaminen on kovassa tilanteessa elämän ja kuoleman kysymys.
 
Huomaatte varmaan, miten videolla ladataan ase.. siis kyllä..vasemmalla kädellä... viritystappi on aseen vasemmalla puolella (toisin kuin pulttilukkoisissa ja ryssämallisissa rynkyissä).. niin kuin sen pitää. Näin pistoolikahvaotetta  ei tule vahingossakaan irroittaneeksi. Ja hylsyt lentävät luonnollisestikin oikealle puolelle. Tämä siksi, että ampujan pää on vasemmalla puolella. Mieluusti kuuma messinki saa lentää poispäin ampujan päästä. (tietävät kaikki jotka ovat saaneet vähintän kerran kuuman hylsyn selkäänsä ampumaradalla. T-paita keleillä).
 
Ryssä-tyyppisillä rynkyillä ammuttaessa toinen käsi tukee rynkkyä kädensuojuksesta. Tämä ei välttämättä ole ergonomisesti paras ratkaisu. Itse ainakin kun ammun RK95:lä. pitelen seistessä kädensuojuksenreunan ja lippaan välistä kiinni. Näin ote on tukevampi vs se että kurottelisi. Videolla ampuja pitää kättä melko edessä olevan lippaan juuressa. Periaatteessa lippaasta kiskominen voi aiheuttaa toimintahäiriöitä, eristyisesti vääntyilevien metallilippaiden tapauksessa. 
 
Lisäksi on huomattava miten vakaa käynti aseella on. Joku jenkkien Garand M1 potkii niin että toistuvien laukausten ammuskelu seisaaltaan, tarkasti ei onnistu. (btw, arvatkaa, olenko ampunut "siviilissä" aidolla Garand M1:llä kyllä/ei). Tämä siksi että StG:ssä käytetään sopivanvoimakkuuksista keskipitkää patruunaa. Lisäksi on huomattava suuri lipaskapasiteetti. Käytössä on erilliset lippaat eikä kiintolipasta. 
 
Kiintolipas on kyllä kätevä, taistelija ei hukkaa lippaita ja panoksia voi lisätä lennossa (paitsi klipsityyppisiin ei, ei ennen kuin klipsi on sanonut "PLING!!!" ja lentänyt vittuun) ja pitkiä patruunoita käytettäessä kiintolipas tulee kätevämmäksi kuin tankolipas. Todellisuudessa taistelija pitää huolta lippaistaan huolta ja kuteja ei tosiaankaan ole aikaa kokoaikaa olla nysväämässä taskunpohjilta. (kovassa tilanteessa on kiva miettiä: ööö..ööö... missäs taskussa niitä kuteja taaskaan olikaan, ja taskuja riittää waffen SS:ltä kopioiduissa suojanaamioiduissa uniformussa.). 

(Niin, waffen SS käytti ensimmäisenä armeijana maailmassa suojakuvioitua pukua. Arvatenkin myös taistelu-uniformut suunitteli Hugo Boss. Palaan aiheeseen jossain muussa postauksessa. Tiivistettynä: Hugo Schmeisserin etunimikaiman design mullisti länsimaisen miehen juhlapukeutumisen. Sen jälkeen muotisuunittelijat ovat olleet huomattavasti vähemmän heteroita eikä voittajaa ole löytynyt. ja vielä nykyäänkin perinteinen miesten musta puku on kopio SS:n juhlauniformusta)
 
Tietenkään unohtamatta että todellinen rynnäkkökivääri on karabiinikokoa (karabiini viittaa ratsuväen lyhyeeseen kivääriin). Tämä siksi, että sisätiloissa ja juoksuhaudoissa pitää päästä myös kääntymään.  Ja vaunuissa ei koskaan ole liikaa tilaa.
 
Menemättä sen yksityiskohtaisemmin lillikanvarsiin, voidaan pinnallisesti todeta rynnäkkökiväärin muuttaneen taistelutyyliä TAI asiohin perehtymällä rynnäkkökivääri syntyi koska muu sodankäynti modernisoitui tarpeeksi.
 
 
Jos Sturmgewehr itsessään mullisti maailmaa, niin myös ne lisävarusteet.
 
StG:hen kun sai ensimmäisenä maailmassa aktiivi-infrapuna yönäkölaitteen, Zielgerät 1229:n, kavereiden kesken "Vampir" laitteiston. Siihen maailmanaikaan ei pahemmin tarvinnut pitää säteilykuria muilla aallonpituuksilla kuin näkyvällä sekä suht matalilla radiotaajuuksilla, koska pahisten tekniikka oli varsin alkeellista. Joten käytössä tukena pystyi olemaan jopa vaunuun kiinitetty ir valonheitin. Ja luonnollisestikaan  IR-ledejä ei oltu keksitty, siis IR sätely tuotettiin hehkuttamalla ja suodattamalla näkyvät taajuudet pois.
 
Toinen jännä lisävaruste, jonka etua nykyinenkään kenraalikunta ei ole tajunnut (mutta minä olen tajunnut). Krummlauf,  ase jolla pystyy ampumaan kulman taakse. Krummlauffi on kyllä kulutustavaraa, mutta se paljastaa kysymyksen  "onko ampujan pakko aina tuoda omaa päätänsä näytille kun ammutaan".  Krumlauffi ei tosiaankaan ole minkään StG:n kuormurin pyörää vasten unohtaneen, gonahtaneen kuorma-autokuskin keksintöä. Vaan ihan miettitty keksintö, carl zeissin optiikoilla varustettu jopa.

Krummlauf on myös selkeä todiste siitä, kuinka paljon enemmän saksalaiset arvostivat sotilaidensa henkeä kuin esim neuvostoliittolaiset.
Ryssäthän jakoivat joka toiselle taistelijalle mosing nagantin. Aseeton taistelija otti 

Preussilaisen armeijan sisäkuri saattaa olla pikaisesti mietittynä jotain aivan hirveää. VÄÄRIN, preussilaisella meiningillä kuri on kovaa ja ankaraa mutta ehdottoman asiallista. Alaisilta vaaditaan ehdotonta tottelevaisuutta, mutta esimiestä painaa vastuu alaisistaan.
Minkäänlainen simputus ei kuulu preussilaiseen kuriin, ellei tarkoitus ole suorittaa ojennusta rikkeestä. Missään tapauksessa johtaja ja alainen eivät voi olla kaljakavereita. (kuten valitettavasti omassa ryhmässäni alikeisarit ja muutama jääkäri olivat kaljakavereita siviilissä. Tästä seurasi epäreiluutta niille jotka eivät olleet kaljakavereita)

Sensijaan puolustusvoimiinkin valitettavasti pesiytynyt "neuvostoliittolainen" sotilaskultuuri perustuu yksilöiden henkiseen särkemiseen, nöyryyttämiseen, joukkorangaistuksiin. Ja mikä pahinta, kaljakavereiden suosimiseen. Neuvostoliittolainen sotilaskulttuuri lähtee siitä että armeijan tarkoitus ei ole opettaa sotilaita sotimaan vaan tekemään heistä nöyriä laitostuneita kansalaisia. Ihan sama oppivatko taistelemaan.
 

Seuraavaan kertaan, myöhemmissä osissa käsittelen asetekniikkaa siltä kannalta, että minkälainen aseistus sopisi tulevaisuuden konflikteihin ja politiikan tekemiseen

Vai haluavatko lukijat mielummin lukea rakettiteknologiasta, kansanautosta, natsien ydinohjelmasta tai Konrad Zusen suunittelemasta maailman ensimmäisestä täysin turing täydellisestä tietokoneesta? (Konrad zuse ei välittänyt käytännön miehenä mistään brittihomon teoreettisesta, akateemisesta, itsestäänselvyyksien todistelusta. Herr Zusea kiinnosti vain kuinka luftwaffe saisi käyttöönsä toimivan rähcknäyskoneen)